Hajoita ja hallitse – on vuosituhansia ollut tehokkain taktiikka saada ihmiset harhaannutettua siitä, mikä pitää meidät voimissamme, kukoistavina ja inhimillisinä. Siitä, mikä on todellisen ihmisyytemme perusta ja elinehto.
 
Yhteisöllisyys oli entisaikaan ainoa selviytymiskeino – luontoyhteydessä elävillä kansoilla se on itsestäänselvyys yhä nykyään.
 
Meitä ei ole luotu elämään yksin, eristettyinä pieniin bokseihin, näennäisesti toisten ihmisten ympäröiminä mutta inhimillisestä yhteydestä täysin erillisinä. Me olemme sosiaalisia olentoja, yhteisöllisyyden ja kanssaluomisen tarve on ihmisyytemme ydin.
 
Raadollisimmin yhteisöllisyyden puute näkyy postpartum-aikana ja lapsiperheiden arjessa. Vastasynnyttänyt äiti yksinäisenä, lapsiperheet ylikuormitettuina kahden (tai jopa yhden) aikuisen riittämättömyyden taakan alle jääneinä on epäluonnollisuuden huipentuma! Miten meidät saatiin uskomaan tähän valheeseen, ettemme toisiamme tarvitsisi.
 
Nyt on aika yhdistää voimamme.
On aika kutsua heimo koolle, ja kerääntyä yhteisten tulien äärelle. Nyt on aika rakentaa elinvoimaiset kylät jälleen maan päälle, vakaalle pohjalle ja juurakolle. Ottaa maamme omaksemme, yhteisön voiman tueksemme ja luoda esivanhempiemme jalanjäljissä elävää yhteyttä vaalien. Teknokraattisen maailmankuvan jyrätessä yli äyräiden on aika hypätä kelkasta heidän, jotka vielä sisimmässään sielunsa laulun kuulevat. On aika…. Herätä unesta ja alkaa elämään tässä todellisuudessa.
 
Kuuletko heimon kutsun?
Kaipaatko heimosi luo?
 
Seuraa sydäntäsi, avaa äänesi, anna rumpusi soida ja tuulen johdattaa, heimosi yhteen saattaa.