Ultraääni: riskit ja vaihtoehdot

Heti alkuun disclaimer: Päätitpä tehdä mitä tahansa, niin toivottavasti saat asianmukaista tietoa & tukea päätöksesi pohjalle. Sinulla on oikeus omiin päätöksiisi kehoasi ja vauvaasi koskien. Minun kirjoittamaani tai sanomaani ei tarvitse ottaa totuutena, eikä missään nimessä tuomitsemisena mihinkään suuntaan. Vain ajatusten herättäjänä. Peace out!

Nykypäivänä raskausajan seuranta on aika erilaista kuin vielä muutama sukupolvi sitten. Neuvolassa raskaana olevalle tarjotaan monenlaisia tutkimuksia ja testejä. Toisaalta taas, esim. ferritiini-mittauksiin pääseminen on todella hankalaa julkisen puolen kautta, vaikka raudanpuute on todella yleinen ongelma naisten ja erityisesti raskaana olevien keskuudessa, jota ei tunnuta otettavan vakavasti. Oman kokemukseni kautta suosittelisinkin viimeistään raskaana ollessa mittauttamaan omat rauta-varastonsa, jotta mahdollinen raudanpuute voidaan hoitaa ennen synnytystä ja lapsivuodeaikaa. Länsimaista terveydenhuoltoa ylistetään maailman laadukkaimpana ja hyvätasoisimpana. Ja ihan varmasti syystäkin. Mutta silti, on meillä myös matkaa vielä kokonaisvaltaisempaan suuntaan tässä asiassa. Raskaudenseurannassa keskitytään aika pitkälti fyysisiin mittauksiin ja numeroihin, sen sijaan että otettaisiin odottava äiti kokonaisvaltaisesti huomioon, niin henkisellä kuin emotionaalisellakin tasolla. Toisinaan tutkimustulokset voivat aiheuttaa myös turhaa huolta. Sokerirasitustestissä pienikin ylitys johtaa raskaus-diabetes diagnoosiin, joka ei välttämättä todellisuudessa pidä paikkaansa. Kaikki neuvolan tutkimukset ovat kuitenkin vapaaehtoisia, ja niistä voi halutessaan kieltäytyä.

Ultraääni ja sen käyttötarkoitukset

Yksi medikalisoituneen yhteiskuntamme raskaus-rituaaleista on nykypäivänä ultraääni-tutkimukset. Yli 90% raskaana olevista käy ultraäänessä vähintään kerran, monesti useamminkin raskaudenaikana. Ultraäänen turvallisuutta sikiölle ei ole kuitenkaan todistettu. Ultraääni on suhteellisen uusi teknologia raskaudenseurannassa, mutta on olemassa tutkimuksia, jotka kyseenalaistavat sen turvallisuuden kohdussa kasvavalle sikiölle. Useat tutkimuksista ovat kuitenkin ajalta, jolloin ultraäänen vahvuus oli kymmenkertaisesti pienempi verrattuna tähän päivään. Silti, naisille väitetään usein virheellisesti ultraäänen olevan täysin turvallista, eikä sen mahdollisista riskeistä informoida tarpeeksi tai ollenkaan. Ultraääntä käytetään saadakseen informaatiota kohdussa kasvavasta vauvasta. Sillä voidaan määrittää tarkemmin laskettu aika, havaita mahdolliset poikkeamat sikiön kasvussa sekä todeta sukupuoli. Ultraääntä voidaan käyttää lääketieteellisestä syystä tai pelkästään rutiininomaisena toimenpiteenä. Myös Doppler-laitteet, joilla kuunnellaan vauvan sydänääniä ovat ultraäänellä toimivia sekä vieläkin voimakkaampia kuin perinteinen ultraääni-laite.

Ultraäänellä voidaan paljastaa rakenteellisia ja geneettisiä poikkeamia sikiössä. Läheskään aina diagnoosi ei kuitenkaan osu oikeaan, ja voi aiheuttaa vain turhaa huolta ja ahdistusta vanhemmille. Ultraäänellä havaitaan noin 17-85% vauvoista, joilla on rakenteellista poikkeamaa. Jopa 40% huomattavista poikkeamista jää myös havaitsematta rutiini-skannauksissa. Ultraäänen ei ole havaittu parantavan äidin tai vauvan hyvinvointia raskauden aikana tai synnytyksessä.

Ultraäänellä saadut diagnoosit, vaikka myöhemmin osoittautuisivatkin vääriksi-hälytyksiksi, voivat aiheuttaa merkittävää stressiä äidille sekä heikentää suhdetta vauvaan ja raskaudesta nauttimiseen. Myös sukupuolen selvittäminen ultraäänellä voi aiheuttaa pettymyksen tunteen, jos se on eri kuin itse olisi toivonut. Tämän lisäksi aikaisessa ultrassa todettu kohdunsuun edessä sijaitseva istukka voi aiheuttaa turhaa huolta, sillä 99% se tulee siirtymään raskauden loppuun mennessä kohdun kasvaessa.

Mitä ultraääni on

Ultraääni kehitettiin toisen maailmansodan aikana paljastamaan vihollis-sukellusveneitä ja sitä käytettiin teräs-teollisuudessa. Vuonna 1955 kirurgi Ian Donald havaitsi, että eri kudokset antavat erilaisen ‘kaiun’ ultraäänellä tutkittaessa ja sen jälkeen tätä alettiin hyödyntää sikiön tutkimiseen kohdussa.

Ultraääni on ääntä, joka on ihmisen kuuloalueen yläpuolella > 20 kHz. Iholle asetettaessa ultraääni-laitteesta lähtevät ääniaallot muodostavat kaiun osuessaan kudoksiin ja näin muodostavat esim. sikiön kuvan kohdussa.

Ultraääni vaikuttaa kudoksiin kahdella tavalla, kuumentaen niitä sekä aiheuttaen kavitaatiota, joka johtaa kudosten luhistumiseen. Ultraääntä käytetäänkin myös mm. hajottamaan syöpäsoluja. Rotilla tehtävissä kokeissa ultraäänen on todettu vaikuttavan haitallisesti hermostoon sekä aiheuttaneen solu-kuolemia ja heikentäneen solujen jakautumista. Ihmisillä tehtävissä ultraääni-kokeissa sen on todettu aiheuttavan mm. ennen aikaista synnytystä, keskenmenoja, kohtukuolemia, lukihäiriöitä, puheenkehityksen viivästymistä sekä vasenkätisyyttä. Kiinalaisen tutkimuksen mukaan ultraäänelle altistuminen voi olla myös yhteydessä autismiin, ADHD:seen, geneettisiin muutoksiin, keltaisuuteen ja allergioihin.

Kohti kokonaisvaltaisempaa raskaudenseurantaa 

Nykypäivänä ultraääni-tutkimuksista on tullut modernin medikalisoituneen yhteiskuntamme raskaus-rituaali, jota harvoin kyseenalaistetaan. Sinne nyt vain mennään. Ymmärrän hyvin, miksi houkutus nähdä kohdussa kasvava vauva on niin suuri. Olisiko kuitenkin syytä pohtia, mitä tämä teknologia-riippuvuus meille aiheuttaa ja mistä se viestii? Moni äiti voi kokea saavansa yhteyden vauvaansa vasta nähdessään sen mustavalkoisen epämääräisen kuvan ruudulla. Voisimmeko löytää yhteyttä sisällämme kasvavaan vauvaan muun kuin ruudun välityksellä? Mistä kumpuaa suuri tarve tietää vauvan sukupuoli jo ennen syntymää? Jos mikä on paras hetki saada tietää vauvansa sukupuoli (sukuelinten perusteella, jokatapauksessa yksilö itse tulee oman sukupuolensa määrittelemään), niin se on juuri syntymän jälkeen. Synnytyksessä nousseet oksitosiinit varmistavat sen, ettet varmasti tule pettymään, “kumpi” ikinä sieltä tuleekaan. Ennen kaikkea olet synnyttänyt uuden ihmisen, elävän olennon, eikä siinä hetkessä vauvan sukuelimillä ole niin suurta painoarvoa.

Kätilöys on ollut (ja on yhä) ennen kaikkea käsityöläisammatti. Ennen medikalisoitumista kaikki raskaudenseuranta toteutettiin manuaalisesti. Sydänääniä kuunneltiin stetoskoopin tai ‘kätilön torven’ avulla. Osaava kätilö tietää vauvan asennon kohdussa mahanpäältä tunnustelemalla. Ja vauvan sukupuolenkin pystyy osaava vyöhyketerapeutti/kätilö näkemään äidin kehossa olevista merkeistä. Näillä kaikilla keinoilla voi omaa raskauttaan seurata turvallisesti myös nykyään. Ongelmana on vain se, etteivät kaikki neuvolan työntekijät välttämättä osaa näitä taitoja. Toki raskaudenseurantaa voi toteuttaa myös yksityisen kätilön vastaanotolla. Jotta oikeasti laadukasta ja kokonaisvaltaista hoitoa raskaana oleville voitaisiin toteuttaa, tulisikin raskaudenseurannan hoitaa sama kätilö, joka osallistuu myös synnytykseen. Näin raskaana oleva nainen voitaisiin kohdata monella tasolla niin henkistä kuin fyysistäkin tukea saaden, ja synnytysten laatu paranisi takuuvarmasti saman tutun henkilön ollessa läsnä, kuin jo raskausaikana. Luottamus ja yhteys olisi rakennettu jo raskausaikana ja kätilöltä saatu tukea ja tietoa synnytykseen valmistautumiseen.

Kultainen keskitie, minimoi riskit

Jos haluat mennä ultraääneen tai se on medikaalisesta syystä koettu tarpeelliseksi, voit tässäkin tapauksessa  vähentää ultraäänen riskejä seuraavin keinoin:

• Käytä päätöksesi tueksi BRAIN-mallia: Benefits (edut), Risk (riskit), Alternatives (vaihtoehdot), Intuitio, Doing Nothing (ei tehdä mitään)
• Vältä ultraääntä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, jos mahdollista. Silloin sikiö on kaikista herkimmillään ja haavoittuvaisimmillaan kehityksensä alkutaipaleella.
• Pyydä ultraajaksi osaava ammattilainen, joka osaa löytää etsimänsä tiedon nopeasti.
• Vältä pitkiä ultraääni-tutkimuksia.
• Vältä dopplereita.
• Vältä vaginansisäisiä ultraääni-tutkimuksia. Näissä sikiö altistuu voimakkaimmin säteilylle.
• Mitä myöhemmässä vaiheessa raskautta ultrataan, sitä enemmän tietoa voi selvittää.
• Mieti, miksi haluat ultraan ja mitä tietoa sillä etsitään.
• Vältä 3D- ja 4D ultraääniä. Nämä ovat teholtaan vielä voimakkaampia.

Ultraäänellä voidaan saada selville keskenmeno, monikko-raskaus tai vauvan rakenteeseen liittyvät ongelmat. Joissakin tapauksissa ultraääni voi olla siis todella hyödyllinen, vaikka yleisesti sen ei ole todettu tuottavan “parempia tuloksia” synnytyksiin liittyen. Kannattaakin miettiä, mitä ultraäänestä saatavalla tiedolla tekee ja miten se tulisi vaikuttamaan omaan raskausaikaan tai suhteeseen vauvaansa.

Itse en ole kahdessa raskaudessani käynyt yhdessäkään ultraäänessä. Kuitenkin, jos siihen tulisi lääketieteellinen syy tai intuitioni sanoisi, että kannattaisi mennä niin toki hyödyntäisin tämän teknologian mahdollisuuden. En kuitenkaan ole kokenut rutiini-tarkastuksia tarpeellisiksi ja koska elämme nykyään jo niin säteilyn vaikutuksen alaisena tahtomattammekin, en ole halunnut altistaa vauvojani ylimääräiselle säteilylle. Tässäkin asiassa, meillä jokaisella on päätäntävalta ja vastuu itsellämme. Saamme käydä ultraäänissä ja kaikissa mahdollisissa tutkimuksissa halutessamme, mutta meidän ei tarvitse noudattaa “ylhäältä” annettuja ohjeistuksia, jos se sotii omia arvojamme tai tietoamme vastaan. Moni varmasti miettii, miksi meille tarjottaisiin tutkimuksia, jos ne olisivat mahdollisesti vaaraksi sikiölle. Voi olla, että moni ammattilainenkaan ei ole todellisuudessa tietoinen ultraääneen liittyvistä riskeistä ja uskoo sen olevan täysin turvallinen. Kuitenkin, ihan vain vertailun vuoksi, vielä 60-luvulla tehtiin röntgen-kuvauksia rutiinisti raskaana oleville, kunnes sen todettiin aiheuttavan vakavia vaurioita vauvalle. Teknologiasta on paljon hyötyä ja apua ihmiskunnalle, mutta tällä hetkellä emme vielä tiedä sen pitkäaikaisvaikutuksia ja todellista hintaa. Kohdussa kasvava sikiö on kuitenkin vasta elämänsä alkutaipaleella, muodostumassa ihmiseksi solu solulta, joten on silloin herkimmässä tilassa kuin koskaan. Koen, että tästä kuin monesta muustakin aiheesta olisi syytä puhua avoimemmin, ilman syyllistämistä tai tuomitsemista – nostetaan tietoisuutta ja ollaan valmiita katsomaan tapojamme ja rutiinejamme todenmukaisesti ja rehellisesti. Ja muistetaan, että jokainen tekee aina päätöksensä sen hetkisen parhaan tietonsa mukaan. <3

Tiedä oikeutesi, tunne vastuusi, tutki itse ja tee omat päätöksesi!

Rakkaudella,

Maria

Lähteitä:

https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/uog.6381

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16901978

https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1002/uog.9025

https://wellnessblessing.com/blog/prenatal-ultrasound-fetoscope

https://bauhauswife.libsyn.com/bauhauswife-podcast-episode-12-ultrasound-part-1

https://bauhauswife.libsyn.com/unpacking-ultrasound-part-2-bauhauswife

Jim West: 50 human studies, in utero, Conducted in Modern China, Indicate extreme risk for Prenatal ultrasound: A New Bibliography