Äidiksi syntynyt- valmistautuminen synnytyksen jälkeiseen aikaan

” Vauvan syntyessä syntyy myös äiti”. Tämän sanonnan on varmasti jo moni kuullut ja ainakin minä sitä viljelen ahkerasti! Kuitenkin kulttuurissamme keskitymme vielä vahvasti vain vauvan syntymään, emmekä siihen, miten kokonaisvaltaisella tavalla mullistava tapahtuma se on äidille. Vauvan syntymästä vasta todellinen äitiyden matka alkaa, eikä siihen ole olemassa koulutusta, joka takaisi pätevyyden. Henkinen ja fyysinen valmistautuminen voi kuitenkin pehmentää tämän matkan alkua. Äidiksi syntyminen on intensiivistä, kokemuksen kautta oppimista ja kasvua. Synnytykseen valmistautuminen kannattaa, sillä hyvällä synnytyskokemuksella saa jo tukevan pohjan, josta aloittaa oma äitiyden polkunsa. Toisaalta taas traumaattinen synnytys voi lisätä masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden riskiä synnytyksen jälkeen. Synnytyksen jälkeistä 40 päivää kutsutaan “Pyhäksi ajanjaksoksi” (engl. ‘Sacred Window’), jolla on vaikutuksia jopa seuraavaan 40 vuoteen! Tänä aikana on mahdollisuus luoda kestävää ja tasapainoista hyvinvointia pitkällä tähtäimellä tai siitä voi myös alkaa vuosikymmenienkin päähän vaikuttavat niin fyysiset, psyykkiset kuin emotionaalisetkin ongelmat, jos niihin ei kiinnitetä huomiota. Jos joskus on ajankohta, jolloin kannattaa panostaa omaan hyvinvointiinsa, niin se on ehdottomasti synnytyksen jälkeisenä aikana! Tuttu vertauskuva onkin siitä, miten paljon olemme valmiita niin ajallisesti kuin rahallisestikin panostamaan esimerkiksi hääjuhlaan, joten miksi emme panostaisi myös synnytykseen ja sen jälkeiseen aikaan, jonka vaikutukset voimme nähdä koko loppuelämämme ajan.

Uudet aivot

Synnytyksen jälkeen naisen aivot ovat yhtä plastisessa tilassa kuin ensimmäisinä elinvuosina tai murros-iässä. Raskausaikana ja erityisesti synnytyksen jälkeen aivot ovat todella muokkaantuvassa tilassa, valmiina käsittelemään ja ottamaan vastaan uutta informaatiota. Siitä johtuukin termi “raskaus-aivot” tai “vauva-aivot”, ja naiset usein kuvaavatkin miten synnytyksen jälkeen muisti voi heiketä ja toisinaan tuntuu kuin pää olisi pelkkää pumpulia! Tämä on kuitenkin täysin normaali reaktio siihen, että aivot kirjaimellisesti poistavat vanhaa tietoa, järjestäytyvät uudelleen vastaamaan vauvan tarpeisiin ja oppimaan uusia taitoja, jotka ovat tässä elämäntilanteessa olennaisia.

On tärkeää myös purkaa odotuksia ja oletuksia äitiyteen liittyen. Voi hyvin olla, että vauvan synnyttyä tunnet syvää rakkautta tätä pientä nyyttiä kohtaan samantien, tai voi olla, ettei tunteissa hetkahda mikään ja ihmettelet, kuka tämä sinusta putkahtanut olento oikein on. Äitiyttä ei opita yhdessä yössä, eikä tunneside vauvaan välttämättä synny automaattisesti itsestään. Suhde lapseen rakentuu ajan kanssa yhteisessä vuorovaikutuksessa. Äidinvaisto ei myöskään välttämättä ole kirkas ja selkeä sisältä tuleva varmuus heti vauvan synnyttyä vaan kasvaa kokemuksen myötä. Kuten kaikissa uusissa tilanteissa tarvitsemme harjoitusta ja tekemällä oppimista, ja sitä kautta sisäinen intuitiomme voimistuu. Vauvan synnyttyä ei tarvitse odottaa osaavansa kaikkea heti, eikä myöskään pelätä tekevänsä virheitä. Virheiltä ei vanhemmuudessa tule välttymään, eikä ole tarkoituskaan. Niitä tekemällä opimme mistä juuri kyseinen vauvamme pitää, mikä toimii ja mikä taas ei. Jo tämän tiedostamalla voi siirtyä omalle äitiyden polulle hieman levollisemmin mielin. Ymmärtämällä, että aivot todella muokkaavat uusia ratoja käsitelläkseen kaiken uuden informaation ja vauvaan voi tutustua rauhassa ja olla armollisempi itselleen vaatimatta liikoja.

Lepo paras lääke on

Kuten suuren urheilusuorituksen jälkeen keho tarvitsee lepoa, niin myös synnytyksen. Synnytyksen jälkeinen vuodelepo todella kannattaa, sillä se voi ehkäistä mm kohdunlaskeumia, nopeuttaa jälkivuodon loppumista sekä edistää vauvan ja äidin välistä vuorovaikutusta.  Synnytyksessäkin tunnettua oksitosiini-hormoonia erittyy myös luonnollisesti synnytyksen jälkeen ja sillä on olennainen rooli niin kiintymyssuhteen muodostumisessa kuin imetyksenkin onnistumisessa. Oksitosiini herkistää, lisää empatiakykyä ja se voi aiheuttaa myös pakahduttavan rakkauden tunteen ja saada kyyneleet virtaamaan valtoimenaan. Oksitosiinin vihollinen on kuitenkin stressi ja stressaava ympäristö tai muut stressitekijät voivatkin pistää äidin suojeluvaiston sekä hermoston ylikierroksille. Siksi stressin minimointi ja oksitosiinin ylläpitäminen ja tukeminen ovatkin yksi postpartum-ajan peruspilareista. Oksitosiini virtaa parhaiten silloin, kun äiti tuntee olevansa turvassa, saa tarpeeksi lepoa, ravitsevaa ruokaa ja emotionaalista tukea. Rauhallinen ympäristö sekä hieronta myös edesauttavat oksitosiinin virtausta.  Tuoreella äidillä on siis monta hyvää syytä pesiä vauvan kanssa vuoteessa, sanoa hetkeksi ulkomaailmalle hyvästit ja keskittyä rauhassa itseensä ja vauvaansa.

Ravinto

Jo raskausaikana nainen käyttää suuren osan saamastaan ravinnosta vauvan kasvattamiseen ja imettämällä ruokkii yhä kirjaimellisesti vauvaansa oman kehonsa voimalla. Ravinnolla onkin todella suuri merkitys synnytyksen jälkeisessä palautumisessa ja se on tärkeä osa imettävän äidin hyvinvointia. Synnytyksen jälkeen kehossa tapahtuu suuria muutoksia, kohtu palautuu alkuperäiseen kokoonsa, sisäelimet asettuvat oikeille paikoilleen, ylimääräinen neste poistuu kehosta, nainen vuotaa jälkivuotoa sekä ruuansulatus käy hitaalla. Oikeanlaisen ravinnon avulla voidaan tukea ruuansulatuksen toimintaa, ja tärkeä ohjenuora onkin nauttia vain lämpimiä ruokia ja juomia synnytyksen jälkeen, jotta ruuansulatuksen ei tarvitse käyttää ekstra-energiaa ravinnon lämmittämiseen ja näin saadaan lisäksi palautettua elinvoimaa, “qi”:tä kehoon. Helposti sulavat, yksinkertaiset ruuat, sekä lämmittäviä mausteita sisältävät ruuat ovat myös suositeltavia. Inkivääri, kardemumma, kurkuma, kaneli, neilikka, muskottipähkinä, mustapippuri ja fenkoli ovat esimerkiksi hyviä mausteita käytettäväksi. Riittävän nesteytyksen ja oikean ravinnon avulla voidaan myös auttaa kudosten parantumista ja veren voimistumista kehossa. Luuliemi, keitot, muhennokset ja runsaasti proteiineja ja rasvaa sisältävät ruuat ovat mainioita synnytyksen jälkeen. Kanakeitto, ghee, kanamunat, kala, tummat lehtivihannekset ja hampunsiemenet… Suolistossa sijaitsee toiset aivoimme ja synnytyksen jälkeen oikeanlainen ravinto on todella tärkeää suoliston hyvinvoinnin kannalta. Maitotuotteet, vehnät, kylmät smoothiet ja raakaruoka kannattaa jättää kokonaan pois, mutta ne voi palauttaa ruokavalioonsa myöhemmin, kun ruuansulatus on palautunut ennalleen. Hyvät maitohappobakteerit ja omega-kolmoset kannattaa myös ottaa käyttöön viimeistään synnytyksen jälkeen, toki jo aiemminkin. Istukan nauttiminen sisäisesti auttaa palauttamaan ravinteita ja vitamiineja kehoon, sekä sen on todettu myös tasapainottavan äidin mielialaa.  Ravinnon merkitys kannattaa ottaa huomioon valmistautuessa synnytyksen jälkeiseen aikaan. Ravitsevia keittoja voi valmistaa jo etukäteen pakkaseen ja postpartum-aikaan sopivista ruoista voi tehdä listan, jonka laittaa jo etukäteen sukulaisille ja ystäville. Imetyspaikan läheisyydessa kannattaa aina olla siemeniä, pähkinöitä tms pientä purtavaa sekä juotavaa käden ulottuvilla.

Hoivaa keholle, hoivaa sielulle

Yksi universaaleista postpartum-ajan tarpeista on myös hoivaava kosketus. Viisaat naiset ovat kautta aikojen hieroneet synnyttänyttä naista, koska kehon hyvinvoinnin on tiedetty olevan yhteydessä myös mielen & sielun hyvinvointiin. Hieronta vapauttaa oksitosiinia, pistää energiat virtaamaan kehossa sekä auttaa poistamaan ylimääräistä nestettä ja kuona-aineita. Kohtua on hierottu yrttiöljyin, jotta se palautuisi entiseen kokoonsa ja naista on hoidettu lämpimän yrttihöyryn ja kylpyjen avulla. Nykypäivään sovellettuna tämä voisi tarkoittaa myös äitiysfysioterapeutilla käymistä, joka osaa hoitaa lantionpohjaa ja auttaa sen palautumisessa. On monia keinoja antaa parantavaa hoivaa itselleen myös kotona. Istumakylvyt lämpimän yrttiveden ja suolan kanssa, alapään hierominen mäkikuisma-öljyllä ja vagina-höyrytykset ovat tapoja hoivata itseään ja edesauttaa synnytyksen jälkeistä palautumista. Aromaterapialla sekä hengitysharjoituksilla voi taas luoda tasapainoa mielelle. Laadukkaasta CBD- öljystä voi moni äiti saada myös helpotusta uniongelmiinsa sen rauhoittaessa hermostoa ja hoitaessa niin kehoa kuin mieltäkin. Vaikka olet nyt vastuussa uudesta pienestä ihmisestä, ei se tarkoita ettei sinun hyvinvointisi olisi tärkeää. Päinvastoin, äidin hyvinvointi heijastuu vauvan hyvinvointiin ja on koko perheen etu, että äiti voi hyvin! Kehollisen ravinnon lisäksi tarvitaan myös sielunruokaa. Oli se sitten kirjoittamista, maalaamista, tunteiden purkamista luotettavan henkilön seurassa tai jotain muuta, millä käsitellä tätä suurta siirtymää ja äidiksi syntymisen matkaa.

Lempeydellä

Äidiksi syntyminen on suuri prosessi, joka jatkuu koko loppuelämän ajan. Kaikki yllämainitut keinot kannattaa ottaa tueksi synnytyksen jälkeiseen palautumiseen sekä suoda itselleen rutkasti aikaa kaiken uuden sisäistämiseen. Myös parisuhde muuttuu väistämättä lapsen syntymän myötä. Kahdesta on tullut kolme ja uusi pieni ihminen perheessä vaatii paljon huomiota. Läheisyyttä parisuhteessa voi pitää yllä monin keinoin, eikä synnyttäneen naisen kannata kokea painetta rakasteluun ennen kuin on siihen todella valmis. Kumppanilla on kuitenkin suuri rooli äidin tukena, hän on ikäänkuin “äiti-vauva-kuplan” ulkokehä, rauhan suojelija. Jotta äiti ja vauva saavat pesiä tiiviisti yhdessä synnytyksen jälkeiset viikot ja kuukaudet, on käytännön asioiden hoitaminen todella suuri apu kumppanilta. Pienetkin asiat, kuten vesipullon ojentaminen imettävälle äidille ja ruuan tuominen ovat iso apu äidille, joka tiheän imun kausina viettää tuntikausia imettäen vauvaansa. Kuitenkaan kaiken arjen pyörittämisen ei luonnostaan tulisi langeta vain puolison niskaan, sillä yhtä lailla hän on syntynyt vanhemmaksi, muodostaen omaa kiintymys-suhdettaan vauvaansa ja tarvitsee myös emotionaalista sekä fyysistä tukea tässä siirtymässä. Juuri siksi raskausaikana kannattaa jo valmistautua synnytyksen jälkeiseen aikaan, jotta voi mahdollistaa tämän pesimis-ajan itselleen, tietäen ketkä pitävät sillä aikaa huolen käytännön asioista.

Yhteisö tukena äiti-vauvan ympärillä

“Tarvitaan koko kylä kasvattamaan lapsen” on viisas ja kaunis ajatus, mutta missä on tämä yhteisö nykypäivänä synnyttäneen äidin ympärillä? Sanotaan, että tuoreet äidit ovat yhteiskuntamme hälytysjärjestelmä. Synnytyksen jälkeinen masennus ei kerro siitä, että yksilössä olisi jotain vikaa, vaan että ympäröivässä yhteiskunnassa on. Synnyttäneen naisen ei kuuluisi koskaan jäädä yksin, fyysisesti, emotionaalisesti tai henkisesti vauvansa kanssa. Synnytyksen jälkeen meidän ei kuulu “pärjätä” ja hoitaa asioita maskuliinisen yhteiskunta-rytmimme tahdittamana. Tämä on aivan ainutlaatuinen ajanjakso elämässämme, jolloin käymme syvää indentiteetin muutosta, kuoriudumme vanhasta nahasta ja synnymme uudelleen, äitiyteen. Tänä modernina aikana, jota nyt elämme, emme voi olettaakaan, että yhteisö ilmestyisi ympärillemme osaten tarjota juuri sitä mitä tarvitsemme vastasynnyttäneinä naisina. Mutta me voimme aloittaa ymmärtämällä itse, mitä tarvitsemme ja alkamalla myös vaatia sitä sekä pyytämällä rohkeasti apua itsellemme. Valmistelu kannattaa aloittaa jo raskausaikana. Osallista kaikki lähellä asuvat sukulaisesi ja ystäväsi, kerro heille miten he voivat olla konkreettisesti avuksesi synnytyksen jälkeen. Ota selvää alueesi palveluntarjoajista; imetys-ohjaajan, äitisfysioterapeutin, vauva-vyöhyketerapeutin, postpartum-doulan, terapeutin ja paikallisen äitiryhmän yhteystiedot kannattaa olla tiedossa, jos lapsivuodeaikana tarve vaatii. Kenties voit aloittaa raskausaikana säästämisen esimerkiksi postpartum-doulan palkkaamiseen tai pyytää lahjoja tuovilta sukulaisilta vauvanvaatteiden sijaan raha-lahjoitusta tätä varten. Sinun ei tarvitse osata ja pystyä kaikkeen itse, mutta on tärkeää hakea tukea niiltä ihmisiltä, jotka luottavat sinun omaan vaistoosi ja kykyysi olla äitinä lapsellesi ja kunnioittavat sinua ja tietävät, että äidiksi syntymisen matka on suurempi kuin vauvan syntymä.

Ja lopuksi, muutama voimalause lapsivuode-aikaan:

” Tämäkin vaihe menee ohi”

“Minä riitän”

“Olen voimakas”

“Minä pystyn tähän”

“Hyvinvointini on tärkeää”

“Teen parhaani ja se riittää”

“Olen lempeä itselleni”

“Olen rakkaus”